SANAQATIGIITTA

Sanasa isumaqarpoq ”Sanaqatigiitta”. Tassalu taamaaliortarpugut.

Inuiaqatigiinnut attuumassuteqavilluta eqqumiitsuliornikkut suleqatigiiffiuvugut. Tassani inuit – minnerunngitsumik inuusuttut – nukii, nutaaliornikkullu piginnaasaat nunatsinni eqqumiitsulianik kikkunnit tamanit takuneqarsinnaasut suliarinissaat ukkataraarput.

SANASA PILLUGU

Sanasa 2018-imi Heidi Zilmerimit tunngavilerneqarpoq. Heidi qalipaasutut ilinniarsimasuuvoq, pinnersaasuulluni nunatsinniillu sorlaqarluni.

Sanasa innuttaasut aallaavigalugit aaqqissuusaasoq assigiinngitsorpassuarnik siunertarpoq: inuusuttuaqqat inuusuttullu qalipaanikkut soqutiginnilernissaat, piffinni nunalu tamakkerlugu suliffeqarfiit akornanni suleqatigiinnerup nukittorsarnissaa, kujataata kusassarnissaa aamma kujataani takornariaqarnerup siuarsarnissaa.

Iikkani qalipakkat tassaapput assigiinngitsuni workshopeqartarnerniit inernerusut. Taakkua sumiiffinnit neqeroorutaapput Heidimit piffinnilu eqqumiitsuliortunit aqunneqartut. Inuusuttuaqqat inuusuttullu 15-it 35-illu akornanni ukiullit tamarmik tikilluaqquneqarput suliassanik isumassarsiaminnik tunniusseqqullugit, iikkaani qalipagassanut aqqusinermilu suliassanut tunngatillugu. Workshop tassaavoq isumassarsiorfik, eqqumiitsulioraatsinik nutaaliorfik aammalu qanoq ililluni eqqumiitsulianik angisuuliorsinnaanermi piareersaallunilu ikkussisoqarsinnaanermik/nivinngaasinnaanermik ”pinnguarfik”.

Amerlasuutigut eqqumiitsuliat taakkua misissukavut nunatta oqaluttuassartaanit kulturiannillu aallaaveqarput. Sanasap tulluussimaarutigaa inuusuttuaqqat/inuusuttut qanoq eqqarsarnerminnik, nunatsinniinnerminnik eqqarsaatiminnik periarfississinnaallugit, tamakkualu nunarsuarmioqatitsinnut tunniussinnaanerannut.

Sanasa isumaqarpoq qanorluuniit peqataasut eqqumiitsuliornikkut tassungalu aamma tunngatillugu ilinniaqqinnikkut ingerlaqqinnissaminnik imal. saniatigooriinarlugu eqqumiitsuliortarnissaminnik isumassarsigaluarpata, suliat taakkua angisuut inunnik innuttaasunillu kivitseqatigiiffiusinnaasut. Sanasap matua kikkunnut tamanut ammavoq, kajumissaariffik, ikioqatigiilluni suliaqartarfik.

“Suliara angisuungortillugu nammineq isigalugu piviusorsiorpalaanngitsorujussuuvoq, sinnattuinnarpalaartoq, iteqqiffissaanngitsutut misiginartoq. Imminut tatiginerulersitsiffiuvoq imannak eqqarsalersitsiffiusoq: Sh* kusanaq!”

Hollie Kielsen Olsen, Arferup Pania eqqumiitsuliortoq

Heidi Zilmer

Heidi Zilmer Sanasamik tunngaviliisuuvoq. Qalipaasutut ilinniaqarnermigut assaat atorlugit sulinermik ukkatarinnittuuvoq. Suliami annersaani allalinnik (møntre), qalipaariaatsinik nutaanik, qalipaasersuinernik, qalipaatinik ataqatigiissitsinernik, trendspotting aamma oqaluttuarisaanikkut qalipaariaatsinik qalipaasunngornianik ilinniartitsisarsimavoq.

Jyllandip kangiani Horsensimi aallaaveqartuuvoq, Heidilu nunatsinnit naggueqarpoq. Tamannalu aallaavigalugu Sanasap aallaartinnissaa isumassarsiorfigisimavaa. 2018-imiilli Sanasa atuarfinni, sumiiffinni suliffeqarfinni, pisortaqarfinni naalakkersuisoqarfinnilu suliaqartarsimavoq. Aamma assaat atorlugit suliallit eqqumiitsuliortut, pingaarnertullu inuusuttuaqqat inuusutullu 200-t sinnerlugit nunatsinneersut sullittarsimavai.

Taakkua katillutik nunatta kujataa tamakkerlugu eqqumiitsuliat angisuut kikkunnit tamanit takuneqarsinnaasut naammasinikuuvaat, siunissamilu annertuunik aamma suli pilersaaruteqartoqarpoq.

Heidi Zilmer qalipaasutut ilinniarsimasuuvoq, assaat atorlugit suliaqartartoq, ilusilersuisartoq nutarterinermulllu tunngatillugu pikkorilluinnartuusoq.

EQQUMIITSULIORTUT PEQATAASUT

Sanasa projektip ingerlanissaminut makkua pisariaqartippai: aningaasaliisut, aqutsineq aammalu nutaaliornerit inunnit nuannersunit. Ilaatigut makkuusut:

  • Nuka K. Godtfredsen

    Sisamat missaaniilli ukioqarlunilu eqqumiitsuliortoq Nuka K. Godtfredsen nunatsinneersoq uuliat atorlugit qalipaalluni pinnguartalersimavoq. Malitaasa annersarisimavaa ittuusani (anaanamigut), Johan Markussen. Taanna nunatsinni `naivistiske`-mik qalipaasartut ilisarisimaneqarnerpaat ilaanniippoq.

    Nuka Atuagkat-nut atuarfiillu atuagaateqarfianut assiliartassanik assigiinngitsunik suliaqartarsimavoq. Nunatta allakkerivianut aamma frimærkenik assigiinngitsunik suliaqartarsimavoq, taakkualu frimærkenik katersisartunit nalilerujussuartut isigineqartarput.

    Nukap innuttaasut nuannarilluagaat `Andala`aqqutigalugu ilisarisimaneqarnerulerpoq. Taanna piffimmi 1997 – 2001 Sermitsiaq aqqutigalugu saqqummersinneqartarnikuuvoq. Kingornatigut `Andala `immineq atuaganngorlutik saqqummersinneqarnikuupput.

    Nuliani eskimologi Lisbeth Valgreen suleqatigalugu Nukap suliffeqarfik `Andala`pilersinnikuuvaa. Taassumap meeqqanut atuakkat nuannarineqarluartut Andalap meeraaneranut tunngasut ilaatigut saqqummersinnikuuvai atuaganngorlugit.

    Misissukkit

  • BOLATTA SILIS-HØEGH

    Bolatta Silis-Høegh assilialiortartuusoq, nunatsinneerluni Letlandimeersuusoq Københavnimi najugaqarpoq. Nunatsinni, Danmarkimi Sverigimilu sulisarpoq.

    2006-imi Aarhus Kunstakadememit naammassivoq. Assigiinngitsunik kisimiilluni allallu ilagalugit Danmarkimi, nunatsinni nunanilu allani saqqummersitsisarsimavoq,

    Eqqumiitsuliaa “Greenlandic Future Garden” 2010-meersoq Statens Kunstfondimit akissarsitinneqarsimavoq. Eqqumiitsuliaa ”Ningiu” 2012-imeersoq Venedigmi qallunaat`pavillion`-iani Arkitekturbiennalenimi Venedigmiittumi saqqummersinneqarnikuuvoq.

    2011-imi Bolatta Silis-Høeghip meeqqanut atuakkiani siulleq, nammineq ilusilersorlugu allatani ”Aima” saqqummersippaa. Taassumap malittaa “Aima Shush!” Nordisk Råds Børne- og Ungdomslitteraturpris 2016-imi innersuunneqarpoq.

    2015-imi 2016-imilu kisimiilluni saqqummersitai “Lights On Lights Off” aamma “STORM” nunani avannarlerni saqqummersinneqaqattaarput.

    Bolatta Silis-Høeghip suliai i ilaatigut ukunani takuneqarsinnaapput: The Huffington Post, Moore Women’s Artists og ARoS Public,

    Bolatta Silis-Høeghs værker er blevet præsenteret i The Huffington Post, Moore Women’s Artists og ARoS Public, blandt andre.

    Misissukkit

IIKKANI QALIPAKKAT MISISSUKKIT